Pesänjakajan tehtävät – milloin tarvitaan pesänjakajaa?

Perinnönjako on prosessi, joka koskettaa lähes jokaista ihmistä elämänsä varrella. Kuolemantapauksen jälkeen tehtävät oikeudelliset ratkaisut voivat tuntua raskailta, ja kuolinpesän osakkaiden erilaiset näkemykset voivat johtaa ristiriitoihin. Jos perinnönjaosta ei päästä sopimukseen, tarvitaan usein ulkopuolinen pesänjakaja. Pesänjakajana toimii yleensä asianajaja, jonka vastuulla on varmistaa, että kuolinpesän omaisuus jaetaan osakkaiden kesken puolueettomasti ja lain mukaisesti. 

Lue, mitä pesänjakaja tekee ja miksi pesänjakajaksi kannattaa ottaa asianajaja riitaisissa kuolinpesissä.   

Mikä on pesänjakaja ja milloin hänet määrätään? 

Pesänjakaja on käräjäoikeuden määräämä puolueeton henkilö, jonka tehtävänä on toimittaa perinnönjako kuolinpesän osakkaiden välillä. Pesänjakaja määrätään silloin, kun osakkaat eivät kykene sopimaan jaosta keskenään tai kun yksi osakas estää jaon etenemisen passiivisuudellaan tai vastustuksellaan. 

Tyypillisesti pesänjakajaa tarvitaan tilanteissa, joissa kuolinpesää ei jostain syystä saada jaettua osakkaiden kesken tehtävällä sopimuksella. Perintöön voi liittyä erimielisyyksiä esimerkiksi omaisuuden arvostuksesta, testamentin tulkinnasta tai lesken oikeuksista, tai kyse voi olla vain yksittäisen osakkaan haluttomuudesta osallistua perinnönjakoa koskeviin neuvotteluihin. Pesänjakajan rooli on erityisen merkittävä silloin, kun kuolinpesässä on huomattavaa varallisuutta tai kun perillisten välit ovat tulehtuneet. 

Pesänjakajan tehtävät perinnönjaon eri vaiheissa 

Pesänjakajan tehtävät eivät rajoitu pelkästään lopullisen jaon tekemiseen. Kyseessä on kokonaisvaltainen prosessi, jossa pesänjakaja vastaa siitä, että perinnönjako perustuu lakiin, käytettävissä oleviin asiakirjoihin ja kuolinpesän todelliseen taloudelliseen tilanteeseen. 

Pesänjakaja aloittaa perehtymällä kuolinpesän asiakirjoihin, kuten perukirjaan, testamentteihin ja mahdollisiin avioehtoihin. Hän kutsuu kuolinpesän osakkaat kokoukseen, jossa kuulee osakkaita ja pyrkii ensisijaisesti löytämään ratkaisun, joka olisi mahdollisimman hyväksyttävä kaikille osapuolille. Mikäli sopimukseen ei päästä, pesänjakajalla on toimivalta toimittaa perinnönjako itsenäisesti toimitusjakona. 

Mitä eroa on pesänselvittäjällä ja pesänjakajalla? 

Usein perintöasioissa puhutaan sekä pesänselvittäjästä että pesänjakajasta – kyseessä on kaksi erillistä tehtävää, joilla on omat vastuunsa ja toimivaltansa.  

Pesänselvittäjä vastaa kuolinpesän hallinnosta ennen perinnönjakoa. Tämä tarkoittaa muun muassa kuolinpesän omaisuuden hoitamista, velkojen ja juoksevien kulujen maksamista, veroasioiden hoitamista sekä tarvittaessa omaisuuden realisointia kuolinpesän velvoitteiden kattamiseksi. Pesänselvittäjän tehtävänä on varmistaa, että kuolinpesä on selvitetty asianmukaisesti ennen kuin perinnönjako voidaan toimittaa. 

Pesänselvittäjän tulee olla puolueeton ja toimia kaikkien osakkaiden eduksi. Siksi asiaa hoitamaan ei suositella kuolinpesän osakasta – ei varsinkaan riitaisassa kuolinpesässä.  

Pesänjakaja puolestaan vastaa varsinaisesta perinnönjaosta osakkaiden kesken. Hänen tehtävänään on määrittää osakkaiden oikeudet perintöön, ottaa huomioon mahdolliset testamenttimääräykset sekä toimittaa perinnönjako lain mukaisesti silloin, kun osakkaat eivät pääse asiasta sopimukseen. Sama henkilö voi toimia, ja useimmiten toimiikin, sekä pesänselvittäjänä että pesänjakajana, mikäli käräjäoikeus näin määrää. Kun pesänjakajana toimivalla asianajajalla on kokonaisvastuu kuolinpesästä, selkeyttää se prosessia sekä nopeuttaa perinnönjakoa ja vähentää ristiriitojen syntymistä osakkaiden välillä. 

Pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudelta 

Pesänjakajan hakeminen tapahtuu käräjäoikeudelta kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen voi tehdä kuka tahansa kuolinpesän osakas, eikä muiden osakkaiden suostumusta tarvita. Pesänjakajan määräämiseksi riittää se, ettei kuolinpesää ole jaettu. Muita perusteluita hakemukselle ei tarvita. 

Käräjäoikeus varaa muille osakkaille tilaisuuden tulla kuulluiksi ennen päätöksen tekemistä. Mikäli edellytykset täyttyvät, käräjäoikeus määrää pesänjakajan. Usein hakija esittää toiveen siitä, kuka tehtävään määrätään. Käytännössä puolueeton asianajaja pesänjakajana on yleinen ja hyväksytty ratkaisu kaikkien kuolinpesän osakkaiden kesken. 

Kuinka kauan kestää pesänjakajan määrääminen? 

Keskimäärin pesänjakaja pystytään määräämään noin kahden – kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Aikatauluun vaikuttavat muun muassa asian riitaisuus, osakkaiden määrä ja heidän yhteistyökykynsä eli vastustetaanko hakemusta. 

Vaikka pesänjakajan määrääminen vie aikaa, se usein nopeuttaa koko perinnönjakoprosessia merkittävästi. Ilman pesänjakajaa riitainen kuolinpesä voi olla jakamattomana vuosia. 

Pesänjakajan tekemän perinnönjaon moittiminen 

Pesänjakajan toimittama perinnönjako on sitova, mutta sitä voidaan tietyissä tilanteissa moittia käräjäoikeudessa. Moiteperusteita voivat olla esimerkiksi lainvastainen jako tai virheellinen testamentin tulkinta. Moitekanne on kuitenkin nostettava määräajassa, joka on 6 kuukautta.  

Huolellisesti ja ammattitaitoisesti laadittu perinnönjako kestää useimmiten oikeudellisen tarkastelun, mikä korostaa kokeneen pesänjakajan merkitystä. 

Asianajaja toimii pesänjakajana puolueettomasti 

Vaativissa ja riitaisissa perintöasioissa suositellaan pesänjakajaksi aina asianajajaa. Asianajajalla on riittävän syvällinen tuntemus perintökaaresta, oikeuskäytännöstä ja tavanomaisesti eteen tulevista kysymyksistä, jotka liittyvät perinnönjakoon. 

Asianajaja myös toimii pesänjakajana puolueettomasti ja hyvää asianajotapaa noudattaen. Mikäli perinnönjako on ajautunut erimielisyyksiin tai harkitsette pesänjakajan hakemista, ottakaa yhteyttä Johannekseen.