Avioero ja ositus
Ositus avioerossa
Avioliitto muodostaa sen osapuolten välille erityisen oikeudellisen suhteen, jolla on myös taloudellisia vaikutuksia. Ne ilmenevät erityisesti avioliiton päättyessä, tapahtuipa se avioeron tai aviopuolison kuoleman vuoksi.
Avioeron yhteydessä puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa. Ositus on juridinen toimenpide, jossa selvitetään kummankin puolison omaisuuden määrä ja jaetaan se avio-oikeuden perusteella. Tavoitteena on tasapuolinen lopputulos, ellei muuta ole sovittu esimerkiksi avioehdolla tai testamentilla.
Ositus edellyttää ensin puolisoiden varallisuuden selvittämistä: kummankin omaisuus ja velat arvioidaan ositusperusteen syntymishetken mukaan. Mikäli avio-oikeus on voimassa, omaisuus jaetaan niin, että molemmille jää yhtä paljon netto-omaisuutta. Suuremmalla omaisuudella varustettu puoliso on velvollinen maksamaan tasinkoa. Jos avioehto poissulkee avio-oikeuden, tehdään osituksen sijasta omaisuuden erottelu, jossa kumpikin pitää oman omaisuutensa.
Avioerossa omaisuuden jako voidaan toteuttaa joko sopimuksella tai pesänjakajan toimittamana
Omaisuuden jako voidaan toteuttaa sopimusosituksena, jos puolisot pääsevät yksimielisyyteen jaosta. Tämä on usein nopein ja kustannustehokkain vaihtoehto. Sopimusosituksessa laaditaan osituskirja, joka vahvistaa jaon sisällön ja suojaa osapuolia tulevilta vaatimuksilta.
Riitatilanteissa ositus on syytä antaa pesänjakajan ratkaistavaksi. Pesänjakaja on tuomioistuimen puolison hakemuksesta määräämä juristi, jolla on valta päättää osituksen sisällöstä, elleivät osapuolet saa sovittua asiaa. Pesänjakajankin velvollisuus on kuitenkin pyrkiä edistämään asian sovinnollista ratkaisua, ja valtaosa ositusriidoista saadaankin sovittua osapuolten kesken niin, ettei pesänjakajan ratkaisua tarvita.
Asiantunteva oikeudellinen neuvonta on osituksessa keskeisessä roolissa. Asianajaja huolehtii siitä, että omaisuuden jako tehdään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, suojaten samalla asiakkaansa oikeudet ja ehkäisten mahdolliset tulevat ristiriidat.
Avioehto turvaa omaisuutesi ennakkoon
Avioehto on puolisoiden välinen sopimus, jolla voidaan poiketa avioliittolain mukaisesta omaisuudenjaosta. Ilman avioehtoa kummallakin puolisolla on avio-oikeus toistensa omaisuuden säästöön, eli siihen omaisuuteen, jota kummallekin jää avioliiton päättyessä velkojen vähentämisen jälkeen. Se tarkoittaa, että avioeron tai toisen puolison kuoleman yhteydessä omaisuus jaetaan pääsääntöisesti tasan. Avioehto antaa mahdollisuuden määrittää omaisuuden jako toisin – esimerkiksi niin, että tietty omaisuus jää kokonaan toisen puolison omaksi.
Avioehto voi koskea koko omaisuutta tai vain osaa siitä, kuten esimerkiksi ennen avioliittoa hankittua omaisuutta, perintöä tai lahjoituksena saatua omaisuutta. Avioehdon laatiminen on mahdollista ennen avioliittoa tai sen aikana. Sopimus tulee voimaan, kun se on kirjallisesti tehty, allekirjoitettu kahden todistajan läsnä ollessa ja rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa.
Asianajajan avustuksella laadittu avioehto on selkeä, yksiselitteinen ja pätevä. Asiantuntija varmistaa, että sopimus vastaa juuri sinun tilanteeseesi ja oikeudelliset yksityiskohdat on huomioitu asianmukaisesti.
Avoerossa taloudelliset vaikutukset ovat avioliittoa vähäisemmät
Avoerossa ei ole avioliiton tyyppistä järjestelmää osapuolten varallisuuserojen tasaamiseksi liiton päättyessä. Vuonna 2011 voimaan tulleen lain perusteella avopuolisoiden yhteisen talouden hyväksi vastikkeetta työskennellyt puoliso on kuitenkin tietyissä tilanteissa oikeutettu saamaan toiselta osapuolelta hyvitystä avoliiton päättyessä. Lisäksi laki mahdollistaa pesänjakajan määräämisen suorittamaan avopuolisoiden välisen omaisuuden erottelun, mikäli he eivät pääse asiasta sopimukseen avoliiton päättyessä.
Asianajaja auttaa avioeron osituksessa ja avioehdon laatimisessa
Tarvitsetko apua avioeron osituksessa tai avioehdon laatimisessa tai tulkinnassa? Asianajajan apu voi olla tarpeen, etenkin silloin, kun omaisuutta on paljon tai tilanteessa on epäselvyyksiä.
Ota yhteyttä Johannekseen >